ALAHÄRMÄN KISA RY
HISTORIA
YHDISTYS
JOHTOKUNTA
ALAHÄRMÄN KISA 80 vuotta
PALAUTE
SÄÄNNÖT
JAOSTO
HARRASTUSTOIMINTA
KILPAILUTOIMINTA
MUUTA
JAOSTO
HARRASTUSTOIMINTA
KILPAILUTOIMINTA
MUUTA
JAOSTO
HARRASTUSTOIMINTA
KILPAILUTOIMINTA
MUUTA
JAOSTO
HARRASTUSTOIMINTA
KILPAILUTOIMINTA
MUUTA
JAOSTO
HARRASTUSTOIMINTA
KILPAILUTOIMINTA
MUUTA
JAOSTO
HARRASTUSTOIMINTA
KILPAILUTOIMINTA
MUUTA
JAOSTO
HARRASTUSTOIMINTA
KILPAILUTOIMINTA
MUUTA
  Alahärmän Kisan 80 vuotta
koonnut Juhani Hella 1997

Perustaminen ja toiminnan alku
Alahärmän Alapään nuorisoseuran alaosastona toimineen Alahärmän Alapään V- ja U- seuran nimissä oli kilpailutoimintaa tapahtunut jo vuosisadan alusta lukien. Kilpailulajina oli pääasiassa yleisurheilu. Lajit olivat tosin vähän erilaisia kuin nykyään, oli mm. vauhditonta korkeus- ja seiväshyppyä, heittolajeissa kilpailtiin molempien käsien yhteistuloksesta jne. Myös painonnosto ja polven notkistus kuuluivat kuvioihin.

Alahärmän Kisa on yhtä vanha kuin itsenäinen suomi. Se perustettiin Voltissa Vainionpään peräkamarissa 9.9.1917. Väinölässä pidetyn iltaman loputtua oli ilmoitettu, että urheiluseuran perustava kokous pidetään Vainionpäässä nyt heti. Iltamista lähtevää yleisöä kokouskutsu ei kuitenkaan kiinnostanut, sillä vain kuusi henkilöä noudatti kutsua. Paikalla oli kuitenkin riittävästi henkilöitä, että johtokunta voitiin muodostaa. Heti perustavan kokouksen jälkeen pidettiin johtokunnan kokous, jonka pöytäkirjan mukaan toiminta myös aloitetaan heti.

Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Matti Puronvarsi, sihteeriksi Juho Seppelin (Kyrönseppä) ja muiksi jäseniksi Anton Vainionpää, Jussi Kari, Kustaa Tyni ja Matti Vakkuri. Enemmistö näistä oli nuorukaisia, alaikäisiäkin, mutta seura tuli joka tapauksessa perustetuksi.

Kilpailuoikeus piirin alueella edellytti urheiluseuran jäsenyyttä. Samoin urheilumerkkien suorittaminen voi tapahtua vain rekisteröidyn urheiluseuran valvonnassa. Perustettu seura oli koko pitäjän valvonnassa, joskin toiminta ensimmäisinä vuosikymmeninä keskittyi vahvasti Volttiin.

Toimihenkilöt
Kisalla on koko toiminnan ajan ollut onni saada toiminnan johtamiseen sekä erilaisten kilpailujen ja tapahtumien järjestämiseen kyvykkäitä, omaa aikaansa uhraavia, vaivoja säästämättömiä, pyyteettömiä seuran hyväksi työtä tehneitä henkilöitä. Työ- asia- ja toimintamäärä on valtava. Luettelo henkilöistä kahdeksankymmenen vuoden ajalta olisi tosi pitkä, useita satoja käsittävä. Sittenkin olisi vaara että joku tärkeä nimi jäisi pois. Näin ollen on parempi, että kaikille vuosikymmenien aikana toiminnassa mukana olleille erikseen luettelematta esitetään tässä yhteydessä mitä parhaimmat kiitokset ja kunnioitukset.

Varainhankinta
Urheiluseuran johto joutui hyvin paljon käyttämään aikaa ja tekemään töitä sen eteen, mistä saadaan rahat toiminnan pyörittämiseen

Ennen sotia menopuoli oli Kisankin toiminnassa pientä, koska kilpailumatkat tehtiin hyvin pitkälle urheilijoiden omalla kustannuksella. Iltamatulot olivat tällöin urheilukilpailujen pääsylippu- ja ravintolatulohen lisäksi merkittävimpiä.

sodan jälkeen Alahärmän Kisan toiminta lisääntyi, eikä enää oltu omakustanteisiin matkoihin valmiita. Oli keksittävä uusia tulonlähteitä. Vuonna 1950 käynnisti Kisa hankkeen tanssilavan rakentamiseksi, ennen sitä oli neuvoteltu Väinölän kanssa yhteishankkeesta, mutta tämä ei johtanut tulokseen. Puukeräysten ja muiden lahjoitusten turvin Kisamaja rakennettiin. Avajaiset olivat 19.6.1952. Se oli seuran talouden perustana lähes kahdenkymmenen seuraavan vuoden ajan.

Kaikella on aikansa, niinpä Kisamajan tuotto alkoi hiipua ja tilalle oli keksittävä uutta. Kokeiltiin 70-luvulla muoti-ilmiötä, bingoa. Se tuotti aluksi hyvin, mutta loppui, muutaman vuoden kuluessa. Varoja on sittemmin kerätty erilaisilla tempauksilla, talkoilla, projekteilla jne. Urheilukilpailujen pääsylipputulot ovat jääneet viime aikoina vähäisiksi. Kunnan avustus on ollut merkittävä apu.


Urheilutoiminta perustuu pitkälti Kalevi Salon tekemään selvitykseen.
20- luku- ehkä Kisan menestyksekkäin ja vilkkain ajanjakso.


20-luku
Yleisurheilu
Jaska Luoma ,
Suomen joukkueen jäsen Pariisin Olympialaisissa 1924
1500 m sijoitus 12. aika 4.03,9
( Paavo Nurmi sijoitus 1.)

Toivo Loukola
Suomen joukkueen jäsen Amsterdamin Olympialaisissa 1928.
Oli silloin Helsingin Kisaveikkojen juoksija
3000 m esteet sijoitus 1.
Yrjö Ritala Oli myös ehdokkaana Suomen Olympia joukkueeseen, mutta ei sinne kuitenkaan päässyt.

Muita kärkinimiä 20 – luvulla
Anton Vainionpää
Matti ja Jussi Puronvarsi
Antti Niemi
Kalle, Heikki ja Antti Vakkuri
Onni Mäenperä
Juho Ylihärsilä

Muita hyviä juoksijoita
Kustaa Mäki - Kojola
Kalle Asuinmaa
Juho Mäntylä
Kalle Kunnari

30 – luku
Hyviä juoksijoita, jotka mm. viesteissä juoksivat useita piiriennätyksiä.
Feeliks Isotalo
Matti Risikko
Sauli Kentala
Arne Roos

40- luku
Piiritason keihäsmiehet mm.
Heino Kojonen
Eero Ojala


alle 17 vuotiaiden tyttöjen Suomen mestaruus vuonna 1949
Joukkue; Mirjam Vaismaa, Sirkka Tuomi, Maija Manninen ja Liisa Kivimäki

50-luku

400 m maajoukkuetasolla juoksijat
Esko Kivimäki Maaotteluedustus Suomen joukkueessa
Kalervo Myllykoski
100 m ja 200 m piiritason juoksija
Jouko Heikkilä
Pitemmät matkat
Olavi Tiitu

60-luku
luokitus III-luokka
Vuosikymmenen parhaimmat seuran yu-urheilijat
Liisa Kojonen
Helena Mattila
Pentti Takala
Martti Ritala
Seppo Karsikas
Martti Märki
Arto Porkholm

70-luku
Luokitus II luokka
Vuosikymmenen parhaimmat seuran yu-urheilijat
Mauri Myllymäki
Hannele Karkaus Maaotteluedustus Suomen joukkueessa
Marita Huhtala
Marianne Pitkäjärvi
Päivi Perä
Pituus
Heimo Ylinen ja Mauri Myllymäki. maajoukkuetasolla ja SM- mitalisijoja


80- luku
Alahärmän Kisan yleisurheilu kohoaa I luokan seuraksi 1986.
Uusi Spurtan kenttä saadaan kirkonkylään vuonna 1982
Kisa on 80 luvun lopulla piirin kärkiseuroja. SM- ja pm mitaleita tuli vuosittain useita kymmeniä.
menestyneimmät:
Sakari Palomäki
Jarmo Peltokangas
Jussi Ek
Jarmo Siekkinen
Päivi ja Hannele Näsi
Kirsi Holkkola

90- luku
Menestyneimmät:
Mika Hautamäki
Mika Kleimola Maaotteluedustus Suomen joukkueessa
Ukko Finning Maaotteluedustus Suomen joukkueessa
Janne Alakumpula
Kari Ahvenlampi
Jyrki Takala
Sami Vakkuri
Johanna Perämäki
Tanja Järvi
Taina Mäki

Valmentajia mm. Seppo Ek, Ahti Finning, Raimo Alkumpula, Pentti Takala ja Martti Ritala.

Hiihto

Tasamaahiihtäjät
Esa Puronvaris
Jaakko Kojonen
Frans Rintala

Murtomaahiihtäjät
Viljami Kivimäki
Viljami Siekkinen
Eemil Mattila
Niilo, Yrjö ja Leo Porre
Matti, Oskari ja Juho Kojonen
Heino Kojonen

90- luku
Hiihto eroaa Alahärmän Kisasta ja perustaa oman erikoisseuran Härmänseudun Hiihtäjät ry;n

Mäkihyppy
Ensimmäinen mäki rakennetaan Sussunmäelle 1983
Sotien jälleenrakennettiin uusi mäki pappilan hiekkamonttuun. Lähtölava korkeimmillaan oli 33 m maanpinna yläpuolella.

Mäkiennätys oli 32,5 m

40-50 luvulla Kisan mäkihyppääjät osallistuivat lukuisiin piirikunnallisiin, piirin- ja jopa suomenmestaruustason kilpailuihin menestyksellisesti.
Pitkään mukana olleita edustushyppääjiä olivat mm.
Ilmari ja Matti Huittila
Juhani Kunnari
veikko Rajakangas
Reima Vaismaa
Sekä monia yhdistetyn piirinmestaruuksia saavuttaneet:
Raimo Korkeakangas
Mauno Huhtala
Pentti Huhtala
Jussi ja Matti Kleemola
Pentti ja Yrjö Kunnari
Tarmo Lehtimäki
Jussi Mäntylä
Martti Mäntymaa
Matti Niiranen
Heikki Pohjonen
Pentti Rajakangas

Hyppyrimäki luhistui lumen painosta 60-luvulla

Pyöräily

Seuran edustajat
Lauri Härmänen
Kustaa Antila
Vilho Järvelä
Kaarlo Manner.

Paini

Härmän Kunto lopetti toimintansa 40-luvulla. Kisa sai perinnöksi sekä painikämpän että painijat

50-luku
Pekka Luoma SM hopea , SM pronssi 73 koloisissa
Jussi Kunnari SM pronssi 79-kiloisissa

80-luku
1984 Painiharrastus viriää jälleen
painimatto saadaan lainaksi Lappajärveltä ja seuraavaksi vuodeksi Kuortaneen Urheiluopistolta.
1986 Matto hankitaan kunnan liikuntalautakunnan tuella.

Menestyneimmät painijat
Teemu Alaviitala, Jaakko Kleemola, Janne Klemola.

Valmentajina Jussi Kunnari, Pekka Luoma ja Antti Ylinen ja myöhemmin Markku Inkiläinen

90-luku
Tytöt aloittavat painiharrastuksen 1994

Menestyneimmät painijat:
Anu Niemelä KLL Suomenmestaruus kulta vapaapainissa 1996
Heidi Peltoniemi KLL Suomen mestaruus hopea vapaapaini 1996
Petri Hanhila
Jussi Ruohomäki
Ari Ylinen
Antti Jokinen
Jussi Viitala
Antti Niemelä

Valmentajina Jarkko Uotila, Paavo Ruohomäki, Antti Ylinen

Lentopallo

60 - luku
Lentopallojaosto perustettiin 1963

Ratkaisevaa oli Heikki Pohjosen tulo yhteiskoulun liikunnan opettajaksi, häntä voidaan kutsua alahärmäläisen lentopallon isäksi.

Poikajoukkue saavuttaa piirinmestaruuden 1965

70- luku
Kisan E- pojat Suomen Mestaruus 1976–77
Juniorit -pojat Useita piirinmestaruuksia

80-luku
Kisan pelaajat Kari Mäkinen ja Pekka Eira valitaan Suomen B-poikain maajoukkueeseen 1982

Useita piirinmestaruuksia, aluemestaruuksia ja SM mitaleja eri tasoilla.
A-poikain Suomen mestaruus 1984
Kari Mäkinen, Pekka Eira, Jyrki Peltokangas, Göran Kunnari, Antti Försti, Hannu Rämäkkö, Ilkka Peltokangas, Petri Voltti, Harri Åman.
Valmentajana Yrjö Kunnari,

1- joukkue nousi 2 sarjaan 1984.

Naiset siirtyvät Härmän Siskojen riveistä Alahärmän Kisaan 1980.
valmentaja Jarmo Pihlajamäki

90-luku
Vuodesta 1986 lähtien Kunnarin Kalervon luotsaama poikajoukkue on vastannut 90-luvun menestyksestä.
Sarjakaudella 1996–97 muodostettiin yhteistyö Ylihärmän Junkkarien kanssa. Härmäin yhdistetty edustusjoukkue Kisa - Junkkarit nousi Lentopalloliiton 1-sarjaan.

Jaakko Tapanainen siirtyy SM tason joukkueeseen Poliisien Palloseura
myös Olli Kunnari siirtyy Pielaveden Sampoon.

Suunnistus

Suunnistusjaosto aloitti toimintansa 1963.

70-luku
Hilkka Hanhimäki KLL Suomen mestaruus kultaa 1977, pronssia vuosina 1978 ja 1979
SM-yö pronssimitalit vuosina 1978 ja 1979
SM-päivä hopeamitali 1979

80-luku
Hilkka Hanhimäki SM-kisat 4 ka 5. vuonna 1981
SM-yö pronssimitali 1983
Valittiin piirin parhaaksi naissuunnistajaksi 1983
1984 hänet valittiin suunnistusliiton valmennusryhmään ja kesällä 1984 hän edusti Suomea pohjoismaisessa maaottelussa Norjan Trondheimissa.

Joukkue Jorma Hanhimäki, Pentti Mäkelä ja Aito Kuoppala
Pm partiokilpailu , yleinen sarja hopeamitali 1981
H35 joukkue Pm partiokilpailu pronssimitali. 1981
Joukkue Jorma Hanhimäki, Olavi Hanhimäki, Aito Kuoppala, Rauno Anttila, Matti Rinta-Hiirto, Pentti Mäkelä ja Timo Kankaanpää.
Ensimmäistä kertaa Kisalla oma joukkue osallistuu Jukolan Viestiin 1981, sijoitus 276 (yhteensä joukkueita 763)
Iltarasti toiminta Alkaa 1983
Kisan suunnistajat saavuttivat 1983 yhteensä 11 pm mitalia.

Juha Ylihärsilä menestyksiä piiritasolla 80-luvun lopulla.

90-luku
Iltarastitoiminta jatkuu ja osallistujamäärät lisääntyvät.
vuosikymmenen merkittävimpiä suunnistajia
Ari Ylihärsilä useita piirinmestaruuksia
mm. 3 kultaa ja 3 pronssia 1993
Juha Ylihärsilä pm kulta 3 hopeaa 1990

Uudet kartat mm,- Huhtamäkeen, Yliviitalaan

Olavi Hanhimäki I luokan ratamestari

Suunnistusjaoston pitkäaikaisimmat jäsenet Kalevi Lammi 33 vuotta, Olavi hanhimäki 30 vuotta. HUOM. Tieto vuodelta ja vuoteen 1997 saakka.


Pesäpallo

Kisan pesäpallotoiminta on ollut erittäin vilkasta sotien jälkeen, mutta se hiipui välillä.

1976 toiminta vilkastui hiipuen jälkeen 1983.

1988 toiminta käynnistyy taas uudelleen valmentaja Hannu Oksasen ansiosta.

Kisan joukkue nousee maakuntasarjaan 1989

90-luku
Naisjoukkue maakuntatasolla
B-tytöt Piirinmestaruus 1990
D-tytöt
Valmentajia mm. Hannu Oksanen, Marjatta Rintanen Juhani Koivumäki, Anu Katajamäki , Eija Kovumäki.


Jalkapallo
Jaosto on perustettu22.11. 1967
Alusta lähtien painopiste on ollut junioritoiminnassa.

70-luku
3 eri juniorijoukkuetta saavuttaa piirinmestaruus pronssia 1978
2 joukkuetta pelasi SM sarjassa 1978

Piirin paras junioriseura 1978

 

[Alahärmän Kisa ry] [Historia] [Yhdistys] [Johtokunta] [Alahärmän Kisa 80 vuotta] [Palaute] [Säännöt]